Valmistaja: Blackburn Aeroplane & Motor Co Ltd, Englanti/Valtion Lentokonetehdas, Suomi.

Koneen prototyyppi suoritti ensilentonsa vuonna 1926. Kone suunniteltiin meritiedusteluun ja torpedopommittajaksi. Konetta valmistettiin 92 kappaletta ja ne toimivat kolmella lentotukialuksella (mm. HMS Furious ja HMS Glorious) vuoteen 1934 saakka, jolloin tyyppi korvattiin Blackburn Baffinilla, joka erosi Riponista pääasiassa vain moottorinsa ansiosta.

Puolustusministeriö valitsi Riponin korvaamaan Hansa-meritoimintakoneet vuonna 1928. Valtion Lentokonetehdas hankki koneen valmistuslisenssin sekä yhden koneen malliksi. Kone saapui Suomeen 20.09.1929 Gnome & Rhone Jupiter 9Ak-moottorilla varustettuna (tyyppi T.5D). Koneesta tuli ilmavoimien RI-121.

Koneen lisenssivalmistus kohtasi suuria vastoinkäymisiä; piirustusten saanti viivästyi, tarvittavia koneita ja erikoislaitteita ei ollut ja osa osista jouduttiin hankkimaan Englannista pitkillä toimitusajoilla. Ensimmäinen Suomessa valmistettu Ripon lensi 04.12.1930. Ensimmäisen koneen lisäksi Riponia valmistettiin kolmena sarjana, vuosina 1930 - 1931 7 konetta, vuosina 1931 -1932 8 konetta ja vuonna 1934 10 konetta. Suomessa rakennettu ensimmäinen Ripon varustettiin 480 hv:n Gnome & Rhone Jupiter IV 9Ak-moottorilla, mutta se osoittautui liian heikoksi kellukekoneeseen. Tästä seurasi laaja moottorikokeilu, joka jatkui vuoteen 1933 saakka. Kaikkiaan kokeiltiin yhdeksää eri moottoria, jotka olivat kaikki yhtä lukuun ottamatta tähtimoottoreita. Kokeiltuja moottoreita olivat esimerkiksi nestejäähdytteinen 650 hv Hispano-Suiza 12 Nbr (RI-159), 575 hv Wright R-1750Cyclone -tähtimoottori (RI-130), 525 hv BMW 132A Hornet (RI-132), 720 hv Armstrong Siddeley Tiger (Ri-143) ja kaksirivinen 560 hv Armstrong Siddley Panther IIa -tähtimoottori (RI-131 alkaen). Vuonna 1933 tilattiin 13 kappaletta 620 hv:n Bristol Pegasus II -moottoria, joka osoittautui koneen onnistuneimmaksi voimanlähteeksi.

Koneet palvelivat 1930-luvulla Santahaminassa, Turkinsaaressa ja Sortavalassa, ja niitä käytettiin useissa tehtävissä, mm. sumuverhon levityksessä ja torpedoiden pudotuksessa, tosin huonoin tuloksin. Sodassa Riponia käytettiin yöpommituksiin, tiedusteluun, lentolehtisten pudotuksiin, haavoittuneiden kuljetuksiin, laivastosaattueiden suojaukseen ja sukellusvenetiedusteluun. LLv 16 lensi Talvisodassa Värtsilästä Riponeilla 110 sotalentoa pudottaen lentolehtisiä ja suorittaen tiedustelua. LLv 36 käytti Riponeita Helsingin Kallvikista käsin tiedusteluun, sukellusvenetorjuntaan ja pommituksiin. Välirauhan aikana koneet palvelivat Erillisessä Lentolaivueessa ja Täydennyslentolaivue 17:ssa. Jatkosodassa konetta käytti LLv 15 Höytiäisen Hirvirannasta käsin. Riponeilla tehtiin tiedustelua, huollettiin kaukopartioita ja pudotettiin lentolehtisiä. Kun laivue lopetettiin vuonna 1942, siirrettiin osa Riponeista Merivoimille alistetulle LLv 6:lle, joka käytti Riponeita tiedustelu- ja meripelastustehtäviin Santahaminasta, Marianhaminasta ja Vaasasta käsin. Täydennyslentolaivue käytti Riponeita kuljetus- ja maalinhinauskoneena. Viimeiset koneet poistettiin käytöstä vuonna 1944 ja viimeinen konetyypin lento tapahtui 16.02.1945 (RI-145). Ilmavoimien käytössä oli vuosina 1929 - 1944 26 Riponia. Tunnukset RI-121, RI-129 - RI-143 (sarjat I ja II) ja RI-150 - RI-159 (sarja III).

Riponin korvaajan etsintä aloitettiin vuonna 1937 ja 11.01.1939 tilattiin hollantilaiselta Fokkerilta kaksi T.8W-konetta ja rajaton valmistuslisenssi. Koneet oli tarkoitus toimittaa keväällä 1940, mutta toimitus siirtyi syksylle 1940 ja Saksan hyökättyä Hollantiin, päätyivät koneet Saksan Ilmavoimille. Suomi irtisanoi hankintasopimuksen 14.09. 1940 ja näin uusi meritoimintakone jäi saamatta, mikä pidensi Riponin käyttöikää.

Tekniset tiedot:

• Kone on kaksipaikkainen sekarakenteinen meritoimintakone.
• Moottorivaihtoehtoja kokeiltiin useita, ja parhaimmaksi osoittautui Bristol Pegasus II -tähtimoottori, teho 620 hv.
• Aseistus: ohjaajalla yksi 7,7 mm:n kiinteä Vickers- ja tähystäjällä -Lewis-kaksoiskonekivääri, joka korvattiin myöhemmin L-33/36-konekiväärillä. Pommeja 4 x 100kg ja 4 x 12,5, 25 kg tai 2 x 200 kg syvyyspommia.
• Kärkiväli: 14,2 m
• Pituus: 11,57 m
• Korkeus: 4,2 m
• Siipi-pinta-ala: 63,75 m2
• Tyhjäpaino: 2 028 kg (pyörä), 2 315 kg (kelluke)
• Lentopaino: 3 452 kg
• Suurin nopeus pyörillä/kellukkeilla: 220/213 km/h
• Nousuaika 2000 metriin kellukkeilla: 22 min
• Lentoaika: 5 h