Valmistaja: Saab, Trollhättan, Ruotsi ja Valmet, Suomi.

Saabin tehtailla aloitettiin syksyllä 1949 ääntä nopeamman hävittäjän kehittäminen. Projekti sai numeron 1200 ja sitä johti Erik Bratt. Siipimuodoksi valittiin kaksoisdeltasiipi, joka oli tuolloin täysin uusi. Pienoiskokoinen (70 % varsinaisesta hävittäjästä) koekone osoittautui lento-ominaisuuksiltaan hyväksi ja Ruotsin ilmavoimat tilasi varsinaisen prototyypin tyyppinumerolla 35 maaliskuussa 1952. Prototyypin ensilento tapahtui 25.10.1955 ja ennen sarjavalmistusta tehtiin kaikkiaan viisi prototyyppiä. Ruotsin ilmavoimat vastaanotti ensimmäisen J 35A-hävittäjän keväällä 1960. Vuosien kuluessa Drakenista on kehitetty muunnokset A-F, joista C on kaksipaikkainen koulukone. E on valokuvaustiedustelumuunnos ja F-mallin koneita varusteltiin vielä 1980-luvun lopulla uusilla elektroniikka- ja asejärjestelmillä, jolloin aikaansaatiin muunnos J. Kaikkiaan Drakeneita valmistettiin yli 600 kappaletta ja käyttäjiä olivat Ruotsin lisäksi Suomen, Itävallan ja Tanskan ilmavoimat.

Draken oli ehdolla Suomen ilmavoimien torjuntahävittäjäksi jo 1960-luvulla, mutta tuolloin koneet hankittiin Neuvostoliitosta (MiG-21F). MigGit kykenivät torjuntaan vain hyvällä säällä ja lisäksi Hämeen Lennostoon tarvittiin uutta kalustoa vanhentuvien ja vähälukuisten Gnatien korvaajiksi. 08.04.1970 Suomen hallitus vahvisti 12:n Saab 35 F2 -koneen tilauksen. Koneet tilattiin osina ja koottiin Valmetilla. Ruotsissa tyyppimerkintä oli 35XS (vienti Suomeen) ja Suomessa tyyppimerkinnäksi tuli 35S. Syksyllä 1971 lähti kuusi ohjaajaa Ruotsiin tyyppikoulutukseen. Kotimaassa tapahtuvan koulutuksen tehostamiseksi Ruotsista vuokrattiin kuusi käytettyä 35B-konetta, joista oli riisuttu tutkavarustus. Nämä kuusi konetta saivat Suomessa tyyppimerkinnän BS ja ne lunastettiin vuonna 1975 ilmavoimille. Kaksi ensimmäistä BS-tyyppistä Drakenia lennettiin Luonetjärvelle 02.05.1972. Ensimmäinen Valmetin kokoamista koneista oli ensilentokunnossa 12.03.1974. Syksyllä 1975 päätettiin kuuden käytetyn 35FS-koneen hankinnasta. Samassa yhteydessä ostettiin myös kolme kaksipaikkaista 35CS-koulukonetta. Maaliskuussa 1984 tilattiin Satakunnan Lennostolle 18 kappaletta 35FS-konetta. Niistä ensimmäiset otettiin käyttöön lennoston uudessa tukikohdassa Pirkkalassa 01.08.1985. Samalla hankittiin vielä kaks kaksipaikkaista 35CS-konetta, jotka olivat palveluskäytössä jo kesäkuussa 1984. Viimeinen Draken (DK-241) lennettiin Malmslättanista Halliin 13.11.1986. Palveluskäyttöön tulleiden koneiden lisäksi on saatu lahjoituksena kaksi käytöstä poistettua (35A ja 35B) konetta tekniseksi havaintovälineeksi. Toisen tunnus DK-200 ja toista ei numeroitu. Ensimmäiset 35BS Drakenit palvelivat Luonetjärvellä kesään 1973 saakka, jolloin Hämeen Lennosto muutti Rovaniemelle ja sen nimi muutettiin Lapin Lennostoksi. Drakenit palvelivat Lapin Lennoston taistelukoneina vuoden 2000 elokuulle asti, jolloin tilalle saatiin Hornet-hävittäjät. Lapin Lennoston ohella Drakeneita käytti myös Satakunnan Lennosto Pirkkalassa lokakuuhun 1997 saakka, jolloin lennosto käynnisti operatiivisen lentotoiminnan jo pari vuotta aiemmin vastaanotetuilla Horneteilla.

Tammikuussa 1974 DK-206 syttyi lennolla tulen, mutta teki ylivääpeli Veli Takan ohjaamana onnistuneen pakkolaskun. Konetta ei kuitenkaan satu lentokuntoon, vaan siitä tuli harjoitus- ja näyttelyväline tunnuksella DK-942 ja Ruotsista saatiin uusi korvaava kone samalla vanhalla DK-206-tunnuksella. Ensimmäinen lentoajan perusteella poistettu Draken oli DK-212, jonka viimeisen lennon lensi eversti Pekka Kanninen 26.09.1992. Viimeinen Draken-lento Suomessa tapahtui 24.08.2000 Rovaniemeltä Halliin (DK-207, majuri Juha-Pekka Latvala). Suomen ilmavoimilla oli käytössään 48 kappaletta Drakeneita vuosina 1972 -2000 (BS: 7 kpl, CS: 5 kpl, S: 12 kpl ja FS: 24 kpl). Tunnukset olivat 35 BS: DK-202 - DK-212 (6 kpl, parilliset numerot), 35S: DK-201 - DK-223 (12 kpl, parittomat numerot), 35FS: DK-223 - DK-259 (18 kpl, parittomat numerot), DK-261 - DK-271 (6 kpl vuonna 1975 hankitut, parittomat numerot) ja CS: DK-262 - DK-270 (5 kpl, parilliset numerot).

Ainoastaan yksi Draken(DK-231) tuhoutui lento-onnettomuudessa ohjaajan kuollessa. Osa koneista murskattiin ja sulatettiin. S-mallin koneista murskattiin kolme, kolme on muistomerkkinä (DK-201 Halli, DK-211 Rovaniemi ja DK-219 Pudasjärvi), kolme päätyi museoihin (DK-207 Vesivehmaa, DK-213 Lappeenranta ja DK-223 Tikkakoski) ja kolme koulutustarkoituksiin (DK-203 Rovaniemen teknillinen ammattioppilaitos, DK-209 Tampereen ammattiopisto, DK-221 Pelastuspalvelu, Rissala).

Tekniset tiedot:

• Kone on metallirakenteinen yksipaikkainen jokasään torjuntahävittäjä, josta on myös kaksipaikkainen koulutusversio 35CS.
• Moottori: Volvo Flygmotor RM 6B (BS/Cs) tai RM 6C (FS/S), teho 6B: 4 890 kp, jälkipoltolla 6 520, 6C: 5 854 kp, jälkipoltolla 7 830 kp. Moottori on Rolls Royce Avon -moottorin Ruotsissa valmistettu ja paranneltu muunnos.
• Aseistus: BS: kaksi 30 mm:n m/55 Aden-tykkiä, CS: ei tykkejä, muut: yksi Aden-tykki, kahdesta neljään RB 24 - tai RB 28 -infrapunaohjusta, 12 kappaletta 35 mm:n rynnäkköraketteja tai kaksi rakettikasettia, joissa 2 x 19 kappaletta 7,5 cm;n hävittäjäraketteja.
• S- ja F-muunnokset on varustettu LM Ericsonin PS-01/A-hävittäjätutkalla.
• Kärkiväli: 9,42 m
• Pituus: 15,34 m (CS: 15,20 m)
• Korkeus: 3,90 m
• Siipipinta-ala: 49,22 m2
• Tyhjäpaino: BS: 6 590 kg CS: 6 800 FS/S: 7 400 kg
• Lentopaino: BS: 10 500 kg CS: 10 090 kg FS/S: 11 970 kg
• Suurin nopeus: BS/CS: 1 590 km/h (n. 1,4 Mach) FS/S: 1,7 Mach
• Nousunopeus: n. 175 m/s
• Lakikorkeus: 18 500 m
• Toimintasäde: n. 600 km