Historia

Vesivehmaan lentokenttä

Siirtyminen kellukekoneista pyöräkoneisiin sekä 1930-luvun kasvava ja kehittyvä sotilas- ja siviili-ilmailu merkitsivät uusien lentokenttien tarvetta. Vuonna 1937 Utista lennettiin neljä karttatiedusteluihin perustuvaa etsintälentoa uuden lentokentän paikan löytämiseksi. Asikkalan Vesivehmaalle tiedustelulento tehtiin de Havilland Moth (MO-116) koneella 1.6.1937. Lentäjänä tällä lennolla oli majuri Ensio Kivinen ja tähystäjänä mekaanikko Lankinen.

Vesivehmaa valittiin lentokentän paikaksi ja rakennustyöt aloitettiin kesällä 1939. Rakennustyöt etenivät ripeästi ja ensimmäisen laskeutumisen uudelle lentokentälle teki luutnantti Oskari Haaki 28.5.1940 Fieseler Storch -koneella matkustajanaan Ilmavoimien komentaja J. F. Lundqvist.

Ilmavoimat käytti Vesivehmaan lentokenttää aktiivisesti sekä hävittäjä-, pommittaja- että tiedustelu- ja täydennyslaivueiden tukikohtana sekä koulutuskenttänä sen valmistumisesta vuodesta 1940 aina vuoteen 1945 saakka. Senkin jälkeen Ilmavoimat ja sen lentokoneet ovat näytelleet merkittävää osaa kentän toiminnassa. Ilmavoimat päätti vuonna 1948 aloittaa käytöstä poistamiensa lähinnä puu- ja kangasrakenteisten lentokoneiden sijoittamisen varastohalliin Vesivehmaan lentokentälle. Silloin yhteensä 44 lentokonetta sijoitettiin halliin numero 4.

Päijät-Hämeen Ilmailumuseo

Vuonna 1974 koneet siirrettiin 4-hallista nykyiseen 1-halliin. Vuosikymmenten aikana Vesivehmaan varastohallista on siirretty 19 konetta entisöitäväksi tai konservoitavaksi ja niistä vain kaksi – I.V.L. D 26 Haukka ja I.V.L. K.1 Kurki – on palannut takaisin. Eniten entisöintejä ja konservointeja Vesivehmaan koneille on tehnyt Ilmailumuseoyhdistys ry ja sen vapaaehtoisista koostuva Tiistaikerho, joka toimii Suomen Ilmailumuseon tiloissa. Valtaosa entisöidyistä koneista on päätynyt juuri Suomen Ilmailumuseon kokoelmaan ja näytteille.

Vesivehmaan varastohallin järjestelyistä ja järjestyksestä vastasivat aluksi alueen ilmailuaktiivit ja vuonna 1962 perustettu Lahden Ilmasilta. Toiminnallinen vastuu oli Ilmailumuseoyhdistyksellä (IMY) vuosina 1969–1996 ja sen jälkeen vuoteen 2005 saakka Suomen Ilmailumuseosäätiöllä. 1.3.2005 Vesivehmaan varastohallina tunnetun Ilmavoimien entisten ja historiallisten lentokoneiden varasto nimitettiin Museoviraston valtuuttamana Päijät-Hämeen Ilmailumuseoksi ja museon juhlalliset vihkiäiset pidettiin 19.5.2006.

Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa on esillä sisällä 13 kokonaista lentokonetta sekä lähes 300 muuta isompaa tai pienempää esinettä. Museotoimintaa tehdään lähes alkuperäiskuntoisessa Lentolaivue 24:n elokuussa 1940 käyttöön ottamassa lentokonehallissa. Kolme muuta samaan aikaan valmistunutta hallia on käytössä edelleen ilmailutoiminnassa, mutta niistä suurin osa on kokonaan tai osittain peruskorjattu. 1. halli on teknisesti heikoimmassa kunnossa ja kaipaisi perusteellista kunnostamista (peruskorjausta), jotta se saadaan säilymään toiset 80 vuotta.

Lisää Vesivehmaan lentokentästä voi lukea Ilmailumuseoyhdistyksen 2019 julkaisemasta Vesivehmaan lentokentän 80-vuotisjulkaisusta Vesivehmaan lentokentän historia – Osa 1, Sotavuodet 1939–1945 ja Ketterät Kirjat Oy:n vuonna 2017 kustantamasta Kauhavan apu- ja leirikentät 1930- ja 1940-luvuilla -kirjasta.

Jos tunnet hyvin Vesivehmaan lentokentän harrasteilmailun historiaa, olet kiinnostunut tutkimaan sitä tai haluaisit luovuttaa materiaalia Vesivehmaan harraste- tai ammatti-ilmailusta tulevaisuudessa kirjoitettaviin seuraaviin osiin, ole yhteydessä joko Lahden Ilmasiltaan, Ilmailumuseoyhdistykseen tai Ketteriin Kirjoihin.